24/04/2025
FAAYDAA SUUNKARTAA / SALIXAA / XALATAAMAA / CEREDDAAMAA
Suunkartaan ( Salixaan) baala mukaa gosa tokko yoo ta’u, dhaqna keenyaaf faaydaa hedduu qaba. Aadaa fi ogummaa Oromoo keessatti qoricha uumamaa akka ta’e beekamaadha.
Faaydaawwan isaa muraasa bal’inaan:
1. Dhahannaa Onnee Sirreessuuf:
Suunkartaan dhiibbaa dhiigaa sirreessa, onneen akka tasgabboftu fi sirnaan hojjetu taasisa.
2. Dhukkuba Asmaaf:
Qilleensa baafachuuf rakkachuun, akaakuu asmaati. Suunkartaan rifeensa qilleensaa bal'isa, miira qabbanaas kenna.
3. Dhukkuba Utalloo (Qufaa)f:
Qufa cimaa fi garmalee nama rakkisu ni laaffisa. Dheedhii qufaa dhabamsiisuu danda’a.
4. Bowwo Mataa (Migraine) Furuuf:
Mataa bowwo fi dhukkubbii cimaa yeroo yeroon deebi’u yoo qabaatte, suunkartaan ni gargaara.
5. Dhukkuba Ijaaf:
Ija bifa adda addaan dhukkubu ni tasgabbeessa. Kutaalee ijaa akka tasgabboftu taasisa.
6. Bareedina Gogaa Keenyaaf:
Gogaan akka laaftuu, bareedu fi gogaan goguun ittifamu godha.
7. Dhibee Gaggabdoof (Constipation):
Nyaata sirnaan hin facaafne/baane yoo jiraate, suunkartaan garaa sochoosuun ni gargaara.
8. Feedhii Nyaataa Dabaluu:
Namoota nyaata jibban ykn soorata dhaban, nyaataaf fedhii akka horatan gargaara.
9. Dhibee Sukkaara (Diabetes):
Sukkaara dhiigaa xiqqeessa; garuu ogummaan fayyadamuun barbaachisaadha.
10. Kaansarii Nurra Ittisuuf:
Anti-oxidant cimaa waan qabuuf, kaansariiwwan adda addaa ittisuu danda’a.
11. Bareedina Rifeensaa:
Rifeensa jabeeffachuu fi baduu isaa ittisuu keessatti gargaara.
12. Dhukkuba Ilkaanii:
Ilkaanii fi funyaanii garmalee nama rakkisanirra si tiksuu danda’a.
13. Yaaddoo fi Wal’aansa Sammuu:
Tasgabbii sammuu kennuun, yaaddoo hir’isa.
14. Dhukkuba Garaa fi Garaa Bokokoo:
Garaachisaa fi bokokoo laaffisa, baay’ee nama fayyadama.
15. Baarrille Balleessuu:
Gogaa irratti mul’atu baarrille fi ciccitaa gogaa furuuf oola.
16. Dhukkuba Lafee fi Mashaatiif:
Lafee fi mashaalee dhukkubaa qaban fayyisuu keessatti shoora qaba.
17. Uffata Ittisaa Qaama Keenyaaf:
Dhaabbata ittisa dhukkubaa (immune system) cimsuun dhukkuboota adda addaaf of eeggannoo taasisa.
18. Gogiinsa Garaaf:
Garaachaa gogeessuu fi dhiphisu irraa si eega.
19. Laamsha’ummaaf (Fatigue):
Dadhabbii fi laamsha’ummaa qaamaa fi sammuu hir’isa.
20. Fincaan Bahuu Dadhabsiisu:
Namoota fincaan baasuuf rakkatan gargaaruun, buqqee fincaanii qulqulleessa.
21. Dhukkuba Dugdaaf:
Dhukkuba dugdaa fi lafee dugdaa laaffisa.
22. Namoota Nyaata Summii Nyaatan:
Summaawwan qaama keessa jiran hiikuu fi qulqulleessu irratti oola.
23. Dhukkuba Raajijii (Infection):
Yoo qaama keessa dhibee haadhaa jiru ta'e, akka ofirraa qolatu ni gargaaras.
AKKAMITTI ITTI FAYYADAMNA?
1. Shaayii Wajjin Makuu:
Baala suunkartaa daakanii shaayii keessatti makanii dhuguun.
2. Aannan Wajjin:
Baala kana aannan keessa makanii yoo dhugne, soorata cimaa fi qabbana namaaf kenna.
3. Damma ykn Dayma Wajjin:
Damma ykn daymaan makamee fudhatamuun ni mi’aawa; fayyaa dabalata.
4. Balaa Isaa Nyaachuun:
Baala qoree xiqqoo gochuun nyaachuun, yeroo baay’ee qoricha ta’a.
HUBACHIISA (NAMOOTA Ittisaa Qabanii):
1. Dubartoonni Ulfa Qaban:
Ulfa irratti miidhaa qabaachuu danda’a; fayyadamu hin qaban.
2. Haadholiin Harma Hoosisan:
Harma keessa darbee daa’ima miidhuu mala.
3. Namoonni Kalee Dhukkuban:
Suunkartaan kalee irratti miidhaa geessisuu waan danda’uuf of eeggannoon barbaachisa.
4. Namoonni Tiruudhaan Dhukkuban:
Tiruu irratti miidhaa geessisuu waan danda’uuf hin fayyadamne.
5. Baay’isuu / Heddummeessuun Dursa Hin Qabu:
Waan hunduu daangaa qaba. Baay'inaan fayyadamuun dhibee fidaa danda’a.
