20/08/2026
—
BAROOTA AKKA SAGALEE WAAQAYYOOTTI!
: Bara Noh
1. Seensa
Bara Noh jechuun yeroo ilmaan namaa baay’inaan, garuu cubbuu fi hamminaan guutamanii turanidha. Macaafni Qulqulluun bara sana keessatti “hamminni namaa lafa irratti baay’atee, yaadni garaa isaa hundinuu yeroo hundumaa hamaa” akka ture ibsa.
“Waaqayyo immoo hamminni namaa lafa irratti akka baay’ate, yaadni garaa isaa hundinuu yeroo hundumaa hamaa akka ta’e arge.”
— Uumama 6:5
Kanaaf, Bara Noh hubachuun seenaa nama tokkoo qofa barachuu miti; waa’ee cubbuu, murtii Waaqayyoo, ayyaana Waaqayyoo fi fayyina hubachuudha.
2. Bara Noh dura maal ta’aa ture?
Bara Addaam irraa eegalee cubbuun addunyaa keessa seenee ture. Uumama 3 keessatti Addaamii fi Hewaan ajaja Waaqayyoo cabsanii kufaatii keessa galan.
Ergasii dhaloonni namaa itti fufee, cubbuun babal’achaa deeme.
Seenaa Qayin fi Abeel keessattis bu’aan cubbuu mul’ata. Qayin obboleessa isaa Abeel hinaafee ajjeese.
“Qayin obboleessa isaa Abeelitti ka’ee isa ajjeese.”
— Uumama 4:8
Kun wanti tokko nu barsiisa:
Cubbuu yoo hin to’atamin, nama irraa gara namaatti, dhaloota irraa gara dhalootaatti babal’achuu danda’a.
3. Ilmaan namaa bara Noh keessa
Uumama 6 keessatti haalli addunyaa yeroo Noh ibsameera. Ilmaan namaa Waaqayyo irraa fagaatanii, hammina keessa jiraachaa turan.
Uumama 6:11 — Lafti fuula Waaqayyoo duratti mancaatee, goolii fi cunqursaan guutamte.
Kana jechuun cubbuun nama dhuunfaa qofa osoo hin taane, jireenya hawaasaa guutuu keessatti babal’atee ture.
Hamminni:
yaada namaa keessatti,
dubbii keessatti,
hojii keessatti,
hariiroo namaa keessatti,
hawaasa keessatti
mul’achaa ture.
4. Waaqayyo cubbuu ni arga
Wanti guddaan Bara Noh irraa barannu tokko:
Waaqayyo waan namni dhoksee hojjatu ni arga.
Namni waan nama biraa irraa dhoksuu danda’a; garuu Waaqayyo irraa dhokachuu hin danda’u.
“Waaqayyo immoo ... arge.”
— Uumama 6:5
Kun akeekkachiisa guddaadha.
Namni: “Namni na hin argine” jedhee cubbuu hojjachuu danda’a.
Garuu: Waaqayyo ni arga.
5. Waaqayyo cubbuu irratti murtii qaba
Waaqayyo jaalala qofa miti; inni qulqulluu fi qajeelaa dha.
Cubbuu yeroo hundumaa callisee hin ilaalu.
“Waaqayyo, ‘Ani nama lafa irraa uumee waanan gaabbeef, nama, horii ... nan balleessa’ jedhe.”
— Uumama 6:7
Bishaan badiisaa murtii Waaqayyoo cubbuu irratti fide ture.
Garuu kun Waaqayyo nama balleessuu qofa barbaada jechuu miti. Waaqayyo yeroo hundumaa akeekkachiisa fi karaa fayyinaa ni kenna.
6. Noh garuu eenyu ture?
Jidduu dhaloota cubbuu keessatti namni tokko Waaqayyo duratti adda ba’e.
Innis Noh ture.
“Noh garuu Waaqayyo duratti ayyaana argate.”
— Uumama 6:8
Kun jecha baay’ee barbaachisaa dha:
“Noh garuu...”
Namoonni naannoo isaa hundi hammina keessa jiraatan iyyuu, Noh karaa isaanii hin hordofne.
“Noh nama qajeelaa, dhaloota isaa keessatti nama mudaa hin qabne ture; Noh Waaqayyoo wajjin deddeebi’a ture.”
— Uumama 6:9
7. Noh Waaqayyoo wajjin deddeebi’e
Macaafni Qulqulluun Noh waa’ee isaa wanta guddaa tokko dubbata:
“Noh Waaqayyoo wajjin deddeebi’a ture.”
Waaqayyoo wajjin deddeebiin jechuun:
Waaqayyoon amanuu,
sagalee isaa dhaga’uu,
ajaja isaa raawwachuu,
karaa isaa hordofuu,
addunyaa cubbamaa keessatti amanamaa ta’uu.
Noh nama yeroo isaa hordofu osoo hin taane, Waaqayyoon hordofu ture.
8. Waaqayyo Nohitti waan dhufuuf jiru hime
Waaqayyo Nohitti bishaan badiisaa akka dhufu hime.
“Ani foon qabeessa hundumaa bishaan badiisaatiin lafa irraa nan balleessa.”
— Uumama 6:17
Garuu Waaqayyo Nohiin akkas jedhe:
“Doonii muka gootii irraa ofii keetiif hojjedhu.”
— Uumama 6:14
Waaqayyo murtii isaa dura karaa fayyinaa qopheesse.
Kun ergaa guddaa qaba:
Murtiin Waaqayyoo dhufuu isaa dura akeekkachiisni fi karaa fayyinaa ni jira.
9. Noh amanee ajajame
Noh wanta Waaqayyo itti hime hojjete.
“Noh akkasuma godhe; wanta Waaqayyo isa ajaje hundumaa akkuma sanatti hojjete.”
— Uumama 6:22
Kun amantii dhugaa nu barsiisa.
Noh: “Maaliif?” jedhee Waaqayyoon falmuu irra,
“Waaqayyo na ajaje” jedhee raawwate.
Amantiin dhugaan dubbii qofa miti; ajajamuu fi hojii qaba.
10. Doonii Noh
Waaqayyo Nohiin doonii akka ijaaru ajaje.
Dooniin sun:
Noh,
maatii isaa,
bineensota adda addaa
bishaan badiisaa irraa baraaruuf ture.
Uumama 7:1 — Waaqayyo Nohiin, “Ati mana kee hundumaa wajjin doonicha keessa seeni” jedhe.
Dooniin sun karaa Waaqayyo qopheesse ture.
Kana irraa barumsa:
Fayyinni karaa Waaqayyo qopheesseen dhufa.
11. Balballi doonichaa cufame
Yeroo Noh fi warri isaa doonii keessa galan, wanti guddaan tokko ta’e:
“Waaqayyo balbala isaa duubaan cufe.”
— Uumama 7:16
Kun nama yaachisa.
Yeroo balballi banaa turetti namni seenuu danda’a ture. Garuu yeroo murtiin Waaqayyoo ga’e, balballi cufame.
Kanaaf har’as yeroo ayyaana Waaqayyoo jirutti, gara Waaqayyootti deebi’uun barbaachisaa dha.
12. Bishaan badiisaa
Roobni guddaan roobe; bishaan lafa guute.
“Bishaan lafa irratti guyyoota afurtama fi halkan afurtama ture.”
— Uumama 7:12
Bishaan sun wanta lubbuu qabeessa lafa irra ture hedduu balleesse.
Garuu Noh fi warri isaa doonii keessatti baraaramani.
Kana jechuun:
Dooniin Noh bakka murtii keessaatti bakka fayyinaa taate.
13. Noh maaliif baraarame?
Noh nama mudaa hin qabne jechuun cubbuu hin qabu jechuu miti.
Garuu Macaafni Qulqulluun:
Noh Waaqayyo duratti ayyaana argate,
nama qajeelaa ture,
Waaqayyoo wajjin deddeebi’a ture,
Waaqayyo isa ajaje hundumaa hojjete
jedha.
Kanaaf seenaa Noh keessatti ayyaana Waaqayyoo fi amantii namaa walitti dhufan.
14. Bishaan erga hir’atee booda
Bishaan yeroo hir’atee booda doonichi gaara Araraat irratti dhaabbate.
Uumama 8:4
Nohis Waaqayyoof iddoo aarsaa ijaare.
“Noh Waaqayyoof iddoo aarsaa ijaare.”
— Uumama 8:20
Noh erga fayyee booda Waaqayyoon yaadate.
Kun nu barsiisa:
Yeroo rakkoo keessaa baane Waaqayyoon dagachuu hin qabnu.
15. Kakuu Waaqayyoo Noh wajjin
Waaqayyo Noh fi sanyii isaa wajjin kakuu gale.
Mallattoo kakuu sana keessaa inni beekamaan gomboobsaa ture.
“Ani duumessa keessa gomboobsaa koo kaa’eera; inni mallattoo kakuu anaaf lafa gidduu jiru ta’a.”
— Uumama 9:13
Gomboobsi sun Waaqayyo lafa bishaan badiisaatiin akkasii deebisee akka hin balleessine yaadachiisa.
16. Bara Noh irraa barumsa guddaa
1. Cubbuu Waaqayyo duratti dhokataa miti.
Waaqayyo qalbii namaa fi hojii isaa ni arga.
2. Addunyaa keessatti namoonni baay’een karaa dogoggoraa yoo hordofan, nuti isaan hordofuu hin qabnu.
Noh dhaloota isaa irraa adda ba’ee Waaqayyoo wajjin deddeebi’e.
3. Amantii dhugaan ajajamuu qaba.
Noh wanta Waaqayyo isa ajaje hojjete.
4. Murtiin Waaqayyoo dhugaa dha.
Bishaan badiisaa akeekkachiisa guddaa dha.
5. Waaqayyo karaa fayyinaa ni qopheessa.
Nohif doonii qopheesse.
6. Ayyaanni Waaqayyoo nama baraara.
Noh Waaqayyo duratti ayyaana argate.
17. Bara Noh fi bara keenya
Yesuus Kiristoos yeroo waa’ee dhufaatii isaa dubbatu, bara Noh fakkeenya godhe.
“Bara Noh keessa akkuma ture, dhufuun Ilma namaas akkasuma ta’a.”
— Maatewos 24:37
Kun nuuf akeekkachiisa cimaadha.
Bara Noh:
namoonni jireenya isaanii itti fufaa turan,
akeekkachiisa Waaqayyoo hin dhaggeeffanne,
cubbuu keessatti jiraatan,
hanga bishaan badiisaa dhufutti.
Kanaaf Yesuus “dammaqaa” nu barsiisa.
“Kanaaf dammaqaa; Gooftaan keessan guyyaa maaliitti akka dhufu hin beektan.”
— Maatewos 24:42
18. Xumura
Bara Noh irraa ergaan guddaan:
Addunyaan yoo Waaqayyo irraa fagaatte illee, nama Waaqayyoo wajjin deddeebi’uuf waamichi jira.
Noh dhaloota isaa keessatti amanamaa ture.
Har’as gaaffiin keenya:
“Ani bara koo keessatti eenyuun hordofaa jira?”
Namoota naannoo koo moo Waaqayyoon?
“Ani Waaqayyoo wajjin nan deddeebisaa?”
Macaafni Qulqulluun:
“Noh Waaqayyoo wajjin deddeebi’a ture.”
— Uumama 6:9
jedha.
Ergaa PART-98:
“Bara Noh keessatti addunyaan cubbuu keessatti kufte; Noh garuu Waaqayyoo wajjin deddeebi’e. Bara keenya keessattis, Waaqayyoon amananii sagalee isaa dhaga’uun fi isaaf ajajamuun keenya murteessaadha.”
