Waaqayyo jaalala

20/08/2024

Waaqayyoof kabajuu
Hagayya 25, 2024. Dubbisa 1 Qorontos 6. CBMA.

Dubbifamni kakuu haaraa har'aa amantoonni falmii ogummaadhaan akka ilaallu, naamusaan akka jiraannuu fi qaama keenyaan Waaqayyoon akka kabajnu waamicha ol'aanaa ta'e yaadachiisa ifa ta'edha. Ilaalcha waliigaltee dhabuu dhuunfaa keenyaaf qabnu, karaa addunyaatti osoo hin fayyadamin, ogummaa hafuuraatiin furuu malee, irra deebi’uun akka yaadnu nu qormaata. Boqonnaan kun eenyummaa amantoonni cubbamoota ta’uu isaanii isa darbee fi eenyummaa isaanii haaraa Kiristoos keessatti qaban gidduutti garaagarummaa guddaa agarsiisa. Qulqullummaan qaamaa akka iddoo jireenyaa Hafuura Qulqulluutti qaama keenya kabajaan akka ilaallu, saalqunnamtii baqachuu fi Waaqayyoon ulfina kennuuf akka jiraannu nu jajjabeessa.
Falmii dhuunfaa
Phaawuloos dhimmoota inni boqonnaa 5 irratti dubbate ni ilaala.Boqonnaa 6 keeyyata 11 jalqabaa keessatti qoqqoodinsa cubbuu qulqulloota Qorontos kan manneen murtii siviilii keessatti ifa ta’e dubbata. Qoodinsi Phaawulos boqonnaa 4 keessatti ti’ooriidhaan waa’ee isaa dubbate amma boqonnaa kana keessatti addatti ilaalameera. Phaawuloos boqonnaawwan darban keessatti garmalee micciiramaa ta’ee jira, al-kallattiin qofa rakkoo qoqqoodinsa waldaa keessatti seensiseera. Amma, Phaawulos baay’ee adda ta’ee baay’ee akka dhiphate mul’isaa jira.
Waldhabdeen amantoota waldaa keessatti ka’aa jira. Phaawulos addatti waaʼee Kiristiyaanonni namoota hidhata amantiisaanii mana murtiitti geessuu isaanii dubbachaa jira. Gaaleewwan kana keessatti humni guddaan jira, ummata ogummaa fi beekumsaan warra kaan ol ta’uu yaada jedhu qabatee of tuuluuf kan dubbataman yoo ta’e. Falmiin amantoota gidduu jiru hamma danda’ametti dhuunfaatti waldaa keessatti furmaata argachuu qaba, akkuma barsiisa Gooftaa Maatewos 18:15-20 keessatti gorfamne.
Phaawulos warri jal’oonni mootummaa Waaqayyoo akka hin dhaalne warra Qorontos akeekkachiisa. Amalawwan adda taʼan, jechuunis saalqunnamtii raawwachuu, waaqa tolfamaa waaqeffachuu, ejja, gocha saalqunnamtii saala walfakkaataa raawwachuu, hanna, araada, machaaʼuu, maqaa balleessii fi hanna dabalatee tarreessa. Isaan keessaa tokko tokko, yeroo tokkotti, akkas akka turan, garuu maqaa Gooftaa Iyyasuus Kiristoosii fi Hafuura Waaqayyootiin dhiqaman, qulqullaa’anii, qajeelota ta’uu isaanii warra Qorontoos yaadachiisa.
Rakkoon waldaa Qorontos inni guddaan addunyaa ta’uu, aadaa naannoo isaanii jiru irraa of hiikuuf fedhii dhabuu ture. Amantoonni baay’een isaanii karaa isaanii isa durii ofittummaa, safuu hin qabne, warra waaqa tolfamaa irraa guutummaatti adda of baasuu hin dandeenye. Addunyaa ta’uun, har’as, amantootaaf qormaata ta’a.
Phaawuloos kana sirreessuuf barreessuun barbaachisaa ta’e, akkasumas kiristaanonni amanamoo ta’an miseensota hin ajajamnee fi gaabbii hin qabne wajjin walitti dhufeenya akka cabsan qofa osoo hin taane, miseensota sana waldaa keessaa akka ari’an ajajuun barbaachisaa ta’e.
Hammeenya adda baafame
Warri Qorontos hammeenya gurguddaa hedduu kanaan dura yakkamaa turan irraas akeekkachiifamaniiru. Haqa dhabuun hundi cubbuu dha; Cubbuun dhugaa hundi, itti yaadanii fi utuu hin qalbii diddiirrain raawwatame, Mootummicha akka hin arganne gufachiisa. Salphaatti of gowwoomsuu dandeenya. Jijjiirama Wangeelaa fi Ayyaanni Waaqayyoo nu keessatti fide yaadachuu qabna. Dhiigni Kiristoosii fi dhiqannaa haaromsaa yakka hunda balleessuu danda’a. Qajeelummaan keenya gidiraa fi ga’umsa Kiristoos irraa kan ka’e dha; hojii hafuura qulqulluutti qulqullaa’uu keenya; Lamaanuu waliin deemu. Warri fuula Waaqayyoo duratti qajeelota ta'an hundinuu ayyaana Waaqayyootiin qulqullaa'u.
Seera bu’uuraa irratti xiinxaluu
1Qorontoos 6:12 irratti Phaawuloos hiika bilisummaa kiristaanaa bal'isee, "Wanti hundi anaaf hayyamaadha, garuu wanti hundinuu hin fayyadu" jedheera. Inni bu'uuraan "Waaqayyo cubbuu amantichaa ni dhiisa, garuu gatiin isaa baay'ee ol'aanaadha" jechaa ture. Cubbuun saalaa gosa cubbuu adda ta'eedha sababni isaas qaama mu'minaa ofii isaa irratti miidhaa waan qabuuf. Warra cubbuu sana irratti bobba’an harkisee gabroomsa. Kiristaanni kamiyyuu jireenya isaa keessatti saalqunnamtii saalqunnamtii gosa hundumaa dhabamsiisuun itti gaafatamummaa isaati. Qaama kee ulfina Waaqayyootiin ala sababa biraatiif itti fayyadamaa jirtaa? Yoo akkas ta’e 1Tasaloonqee 4:3-4 sammuutti qabadhuu Waaqayyo fedha isaa kutaa jireenya kee akka godhu kadhadhu. Phaawulos wanti hundinuu seera qabeessa ta’us, wanti hundi faayidaa ykn olaantummaa akka hin qabne ibsa. Qaamni saalqunnamtii malee, Gooftaaf, Gooftaan immoo qaamaaf akka murtaa’e mirkaneessa.
Eebba keenya irratti xiinxaluu
Tokkoffaa, dhugaa eebbifamaa: “Gatiidhaan bitamne.” Phaawuloos adabbii nuuf malu irraa furamne, dheekkamsa Waaqayyoo irraa furamne, bara baraan isaa akka ta’uuf gara Kiristoositti akka furamne nu yaadachiiseera.
“Bitamte” jechuun gatii kan agarsiisu yoo ta’u, jechoonni “gatii tokkoof” jedhan garuu yeroo nuti bitamne wanti gatii guddaa qabu akka kenname agarsiisuuf itti dabalamaniiru; wanti dhuguma gatii guddaa qabu nuuf kaffalame: “dhiiga Kiristoos isa gati jabeessa.”
Lammaffaa, bu’aan barbaachisaan tokko kana irraa ka’a: “Nuti gooftaa ofii miti.”
Yoo isaan nu bitan kana booda abbaa qabeenyaa waan tokkoo miti, qaama keenyallee miti, amma garuu abbaa qabeenyaa qabna, kan abbaa qabeenyaa sanaati. Amma, “nuti gooftaa ofii keenyaa miti” jechuun dhugaa yoo ta’e, kana irraa yaadni yaadame waan kan keenya hin taane miidhuuf mirga hin qabnu jechuudha; akkasumas, “nuti gooftaa ofii keenyaa waan hin taaneef” hojii malee ta’uuf ykn dandeettii keenya qisaasessuuf mirga hin qabnu. Kana malees, wanta fedhiin keenya durii raawwachuuf mirga hin qabnu; Fedha Abbaa keenya isa Samiitiif abboomamuu hawwuu qabna.
Dhumarratti, xumurri uumamaa kana irraa ni argama: “Kanaaf qaama keetiin Waaqayyoon ulfina kenni.” Humni afaan ergamaa jecha qaama jedhu keessa jira, tarii kunis dhugaa Waaqayyoo dagachuuf baay’ee waan saaxilamnuuf qaamni sun furamee kan Gooftaa waan ta’eef Waaqayyoon ulfina kennuudhaaf itti fayyadamuuf akka ta’e ta’uu danda’a.
Qaamni waan hundumaan: nyaachuu, dhuguu, rafuu, waan foon wajjin wal qabatu hundumaa keessatti of to’achuu isaatiin Waaqayyoon ulfina kennuu qaba. Akkuma ergamaan “Yoo nyaattan, dhugdan, wanta biraa yoo hojjettan, hunduma isaa ulfina Waaqayyoof godhaa” jedhe.
Jechoota dhumaa boqonnaa kanaa keessatti “nuti gooftaa ofii keenyaa miti” sababni lamatu jira.
• Hafuurri, inni qaama keenya qabate, kan keenya osoo hin taane, “Waaqayyoo biraa” nuuf kennameera (Yohaannis 14:15-17).
• “Gatiidhaan bitamneerra.” Gatiin kaffalamees dhiiga Kiristoos ture. Innis bittaa xumurame dha (1 Phexros 1:18-19).
Qaamni keenya akka fedhetti ittiin hojjechuuf kan keenya waan hin taaneef, cubbuutti dabarsinee kennuudhaaf mirga hin qabnu. Jechoonni dhumaa caqasichaa falmii duraa irraa loojikii qabbanaawaa hir’isuu osoo hin taane, gorsa cimaa yaada cimaa tokkummaa Kiristoosii wajjin qabnuu fi gatii inni kan isaa nu gochuuf kaffale irraa yaadame dha.
Buddeenaa fi Wayiniin nu dura jiru kunooti
Qaamni keenya aarsaa araaraa Kiristoosiin abaarsa malu fi garbummaa abdii hin qabne irraa furameera. Qulqullaa'oo ta'uu qabna, akka mi'a Gooftaa keenyaaf qophaa'eetti. Kiristoosiin tokko ta’ee, akka hafuura tokkootti, fi gatii gatii hin dubbatamneen bitamee, amantichi guutummaatti kan Gooftaa of ilaaluu qaba, hidhata cimaa ta’een.
Phaawuloos cuuphaan fannifamuu isaa irratti Kiristoosiin akka hiriyaa nu taasisu jedhee amana, akka nuti du’aa ka’uu isaa keessatti Kiristoosiin hiriyaa ta’uuf. Kiristoos wajjin kennaa jireenyaa irratti hirmaachuudhaan, Waaqayyo isa jiraatuuf bakka qulqulluu taana.
Garuu dhiqamna... qulqullaa'eera... qajeelota... Kun jijjiirama warra Qorontos agarsiisa. "'qulqullaa'e' jechuun cuuphaadhaan Waaqayyoof of kennuu jechuu keenya."
Obboleessi keenya Wiliyaam Raawsan

09/08/2024

Fiilmii "Kakuu" ; Kakuu Moofaa Afaan Oromoo

Oromo The Covenant

Courtesy of LUMO Project FilmsPlaylist URL: https://www.youtube.com/playlist?list=PLUx7vVXi-frPM8UmPd-IT9O4YlmNhNI-EDownload App: http://Bible.isTwitter: htt...

03/07/2024

Filmii Afaan Oromoo Kakuu Moofaa (daqiiqaa 15)
Kakuu : Kutaa 6ffaa - "Yooseef Bulchaa Gibxii Godhe".

Courtesy of LUMO Project FilmsPlaylist URL: https://www.youtube.com/playlist?list=PLUx7vVXi-frPM8UmPd-IT9O4YlmNhNI-EDownload App: http://Bible.isTwitter: htt...

14/03/2023

Barnoota Macaafa Qulqulluu Kristositti Obboleewwani Barnoota 30 – Diyaabiloosi fi Cubbuu - [ cbm40-30_oromo ]

DIYAABILOOSI FI CUBBUU

Dubbisa: Ibroota 2:9-18

Cubbuu fi Cubbuutti qoramuu.

Cubbuun yaada sammuu keenya keessaa kan madde dha. Kan cubbuutti qoramnu fedhii uumama keessa keenyaani dha. Haa ta’u malee cubbuutti qoramuun cubbuu miti – qaama dhala namaa keessaa isa tokko dha. Badiif fedhii keenya yommuu dabarsine kenninu dha, akkasumas yaada badaaf dabarsine yommuu of kennine dha, gocha cubbuuf yommuu kakaanu dha.

“Haa tau malee, namni hundi yommuu fedha ofii isaatiin harkifamuu fi gowwoomfamu qorama. Achiis fedhiin erga ulfooftee booda cubbuu dhalti; cubbuun immoo erga raawwatamee booda du’a geessisa”. (Yaaqoob 1:14, 15)

Yesusis waa’ee cubbuu yommuu dubbatetti yaada namaa keessaa akka maddu agarsiise ture:

“Keessa namaatii, jechuunis garaa namaa keessaa kan ba’an, yaada hamaa, halalummaa, hanna, ajjeechaa, ejja, sassata, hammina, gowwoomsaa, addaggummaa, hinaaffaa, arrabsoo, of tuulummaa fi gowwummaa dha. Wantoonni hamaa taan kun hundi keessa namaatii ba’u; nama tokko kan xureessanis wantoota kana dha.” (W.Maarqos 7:21-23).

Akkasumas, Yesus hammeenyi yaada keenyaa hamma cubbuu hojiidhaan hojjenne wal qixa ta’uu isaa nutti agarsiiseera.

“‘Hin ejjin’ akka jedhame dhageessaniittu. Ani garuu isinitti nan hima: Namni saalqunnamtii raawwachuuf fedhiin inni qabu hamma kaka’utti dubartii tokko ilaaluu isaa itti fufu hundi garaa isaatti ishii wajjin ejja raawwateera” (W.Maatewis 5:27, 28).

Sababni isaas cubbuun kan dhufu fedhii dogoggora keessa keenyaa hordofuu dadhabuu keenyaatiini dha. Yaaqoob fedhii keessa keenyaa to’achuun hammam fayyidaa akka qabaachu danda’u nutti agarsiiseera.

“Waraannii fi lolli isin gidduu jiru maal irraa kan madde dha? Fedhiiwwan foon keessanii warra isin keessatti wal morman irraa kan madde mitii ree? Isin ni hawwitu garuu hin argattan. Ni ajjeeftu, akkasumas ni gomjaatu, garuu argachuu hin dandeessan. Wal loltu….” (Yaaqoob 4:1,2).

Nuyi hunda keenya keessaa illee cimaadha kan jedhamu fedhii hamaa hojjechuuf qabnu to’achuuf hin dandeenyu. Phaawuloosis gaarii hojjechuuf baay’ee cimaa akka ta’ee fi daba hojjechuun garuu baay’ee salphaa ta’uu isaa argee hubatees ture (Roomee 7:18,19). Samuun keenya uumamumaan dhuunfaa isaa malee Waaqayyoon kan giddu galeessa godhate miti. Kan cubbamnus fedhii Waaqayyo dhiisne kan dhuunfaa keenyaa fedhuudhaani dha.

Cubbuu Injifachuu.

Yesus uumamuma dhala namaa qaba ture akkuma keenyas cubbuuttis qorameera. Fedhiin inni dogoggora qabus utuu to’achuu hin dandeenye ta’ee carraa raawwachu qaba ture. Inni qulqulluus ture, sababni isaas fedhii isaatti dabarsee of hin kennine ture. Gammoojjii keessattis qoramuun isaa sun fedhiin isaa dogoggora ta’uu isaa hubatee battalumatti of keessaa balleessuun akka mo’ate nutti agarsiisa. Kallattiidhumaan of keessaa yaada kana yaaduun isaa dogoggora ta’uu isaa hubatee utuu isa keessatti guddatee cubbuutti isa hin geessiin of keessaa haquu filateera. Fakkeenyummaan isaas haala nuyi cubbuu injifachuu dandeenyu kan Macaafa Qulqulluu keessatti nuuf ibsame dha, kunis akkaataa nuyi fedhii uumama keenyaa injifachu dandeenyu dha.

Luqqisiin armaan olii kun kan armaan oliitti caqasame cubbuun ifatti “yaada namaa keessaa-akka maddu” nutti ni agarsiisa. Qaamni uumamee humna adda ta’e qabu kan cubbuu nu dalagsiisu hin jiru. Yommuu cubbamnus kufaati keenya akka ta’e qofa hubachuun dirqama dha. Sababni isaas fedhii hojii dogoggora ta’e hojjechuu irraa of qusachu waan dadhabneefi dha, eenyuun keenya illee”Ati dogoggorteetta” jedhamu hin jaalannu. Waan ta’eefis qaama birootti qabachuutu baay’ee nutti salphata. Kana gochuun keenya immoo of sobaa akka jirru nuuf ibsa:

“Garaan namaa waan hundumaa irra jal’aa dha, namnis isa qajeelchuu hin danda’u;…” (M.Eermiyaas 17:9).

Barsiisni sobaa waa’ee diyaabiloosii fi seexanaas kan dhufe isa dogoggora ofiitiif qaama biroo komachuu barbaadu kana irraa kan dhufe dha.

Yommuu Waaqayyo Addaam iddoo dhokate irraa ija mukaa gaarii fi badii adda baasu sana irraa nyaachu fi hin nyaanne isaa gaafachuuf isa yommuu waametti (S.Uumamaa 3), Addaam:

“Dubartii ishee ati anaaf kennite sun, ija mukichaa anaaf kennina anis nyaadheera” jedhee deebise ture.

Addaamis Waaqayyo isaaf ishee kennuu isaa sanaaf komachuuf yaalal ture, akkasumas dubartiin sun firii sanaa isaaf kennuu isheetiif ishees komachuus yaaleera. Haa ta’u malee dogoggoruma isaa ture-dogoggoras hojjechu ofuma isaa filateera. Hewaanis boficha komatteetti. Addaamii fi Hewaanis Waaqayyoof abboomamu diduu isaani sana of komachu hin barbaanne turan. Tarkaanfiin inni duraa cubbuu injifachuuf rakkoolee ofii uumne hundaaf soba dhiisne dogoggora keenya amanu dha.

Hiikkaa Jecha ‘diyaabiloos’ jedhu.

Namoonni baay’een jechi diyaabiloos jedhu yeroo jalqabaaf kakuu moofaa keessatti argama yommuu jedhamu ni dinqisiisa ta’a, gammoojjicha keessatti waa’ee Yesus isa qorame sana irratti dha. Yoo dhuguma diyaabiloos qaama humna badii qabu ta’e bara kakuu moofaa keessatti eessa tureree ?

Jechoonni ‘diyaabiooos’ fi ‘seexana’ jedhaman lamaan isaaniyyuu qoramu Yesus keessatti fayyadamamaniiru. Barnoota 17 keessatti kan Yesusiin qore sun humna badii hunda qabaachuu akka hin dandeenye ilaalleerra. Jechi kunis kan Yesusiif dhiyeessamu danda’u Waaqayyoof qofa dha. Akkasumas Yesusis qaama akka kanaa badii ta’e waan beekuuf, Yerusaalem keessattattis ta’e eessattis hin hordofne.

Jechi ‘diyaabiloos’ jedhu jechootuma akka warra kaanii tokko tokkoo jecha Giriiki ‘diabolos’ irraa kan fudhatame yommuu ta’u hiikkaan isaas ‘hamataa’ ykn ‘sobaan kan himatu’ jechuu dha. Kunis yeroo tokko tokko waa’ee nama biroo yaada dogoggora ta’e kan odeessu jechuun kan nama biratti beekame dha:

“Haaluma wal fakkaatuun, dubartoonni maanguddoo taan amala Waaqayyoof ulfina fidu kan qaban, maqaa namaa kan hin balleessine, daadhii wayinii hedduudhaaf garboota kan hin taanee fi wanta gaarii kan barsiisan haa taan” (Tiitoo 2:3).


Akkasumas Ximotewos 1ffaa 3:11 fi Ximotewos 2ffaa 3:3 ilaala. Jechi kunis kutaale kana keessatti Yihudaa isa Yesusiin dabarse gurgure sana ibsuuf fayyadamameera.

“Yesuusis ‘Ani kudha lamaan keessan iyyuu filadheera mitii? Isin keessaa inni tokko garuu maqaa kan balleessu dha’ jedhee deebiseef. Yeroo kanatti waaee Yihudaa Asqorotuu ilma Simoon dubbachuu isaa ture; sababiin isaas Yihudaan warra Kudha Lamaan keessaa tokko taus, dabarsee isa kennuuf jedha ture” (W.Yohaannis 6:70, 71).

Haa ta’u malee jechumti kun ‘duyaabilos’ kakuu haaraa keessatti cubbamu dhala namaa bakka bu’uuf jecha fayyadamameera.

‘Diyaabiloos’ Cubbuu ibsuuf Macaafa Qulqulluun fayyadamameera.

E.Yohaannis 1ffaa 3:4-7 fi E.Yohaannis 1ffaa 3:8-10 lamaan isaanis yaada baay’ee wal fakkaata of keessatti kan qabate dha. Kutaaleen armaan gadii kun daandii Macaafni Qulqulluun jecha kana fayyadamuun kan ibsan kun jecha ‘diyaabiloos’ jedhu akka hubannuuf nu gargaara.



E.Yohaannis 1ffaa 3:5

Inni kan mul’ifame cubbuu keenya balleessuuf (Yesus) akka ta’e isinis beektu, cubbuunis isa keessa hin jiru.



E.Yohaannis 1ffaa 3:8

Ilmi Waaqayyoo kaayyoo kanaatiif, jechuunis hojii diyaabilos diiguudhaaf akka mul’ifamu godhame.


“hojii diyaabiloos diiguudhaaf” inni jedhu isa “cubbuu balleessuuf” jedhu waliin akka wal fakkaatu kutaa armaan olii keessatti ni argina.

Ibroota 2:14 diyaabiloos “humna du’aa qaba” jedhee ni dubbata. Kunis cubbuun gara du’aatti akka geessu agarsiisa:

“ Kanaan kan ka’es, cubbuun karaa nama tokkoo addunyaatti gale; duutis karaa cubbuu dhufe; kanaaf, namoonni hundi cubbuu waan hojjetaniif duuti namoota hundumaa waliin ga’e” (Roomee 5:12).

“Gatiin cubbuus du’a…..” (Roomee 6:23).

Kanaafuu, diyaabiloos cubbuu ibsa. Luqqisiiwwan armaan gadii kunneenis Macaafni Qulqulluun waa’ee diyaabiloos maal akka jedhu, waa’ee cubbuu isa dubbatu, jechuunis cubbuu fi diyaabiloos tokkuma akka ta’an kanneen nutti agarsiisani dha.

Diyaabiloos diina Waaqayyooti kanaafu cubbuu dha
(Yaaqoob 4:7) (Roomee 6:13)
Diyaabiloos qoraa dhala namaati Yaadonni garaas akkasuma
(Maatewos 4:1) (Yaaqob 1:13-15)
Diyaabiloos sobaan kan guutame dha Cubbuunis
(M.Yohaannis 12:9) (Roomee 7:11)
Diyaabiloos du’a fida Cubbuunis akkasuma
(Ibroota 2:14). (Roomee 5:12)
Diyaabiloosis du’a Kristoosiin barbadeeffameera Kanaafu cubbuu ture
(Ibroota 2:14). (Roomee 6:6)


Jechi diyaabiloos Kakuu Haaraa keessatti cubbuu ibsuuf fayyadamameera.

Ibroota 2:14 itti hiqeenyaan yommuu ilaaltu.

E.Yohaannis 1ffaa 3 Yesus “hojii diyaabiloos” barbadeessuuf dhufeera jedhee nutti ni dubbata. Ibroonni 2:14 Yesus diyaabiloosiin akkasumas hojii isaa barbadeessuuf dhufeera jedhee nutti ni dubbata.

Ibroota 2:14 Hiikkaa
Ijoollonni kun foonii fi dhiiga akkuma ta’an, Amantoonni uumamaan wal fakkaatu
Inni obbolloota koo jedhee isaan waamu kunis akkasumas Yesusis uumama namaa qaba ture
akkuma isaanii ta’e;
Du’a isaatiin diyaabiloos isa humna du’aa qabu waan ta’eefis du’uu isaatiin cubbuu balleesseera
balleessuudhaaf nama ta’e

Lakkoofsichi Yesu akkuma namaatti dhalachuu isaa dhalateera jedha, waan ta’eefis karaa du’a isaatiin diyaabiloosiin balleessuu danda’eera. Kana jechuun fedhii yaada uumamaa isaa injifatee cubbuus injifateera jechuu dha.

Lakkoofsichi isaan warreen diyaabiloos qaama humna badii qaba jedhani amananiif rakkoolee uuma jechuu dha.

• Yesus diyaabiloosiin dursee barbadeesseera. Kanaafuu namoonni maaliif yeroo ammaatti diyaabiloos humna guddaa hafuura badii dalagu dha jedhani maaliif amanuu?

• Diyaabiloos qaama badii dalaguuf humna hundaa qabu waan ta’eef lakkoofsi kun diyaabiloosiin barbadeessuuf Yesus qaama uumama namaa qabaachu akka qabu maaliif ibsa ree?

• Diyaabiloos humna guddaa badii dalaguu danda’u eega ta’ee akkamiin Yesus du’uu isaatiin diiguu danda’e ree? Dhugaatti Yesus utuu akka ergamoota isaan du’uu hin dandeenye ta’ee isaaf irra salphata ture. Namni du’uu danda’u tokko dirree lolaa akkasiitti injifachuuf seenuun isa hin yaalamne dha.

Diyaabiloos inni Yesus diiges akkuma dhala namaa hundaa, hawwii ykn dareena cubbamuu isa keessas isa ture sana dha. Yesus karaa haadha isaa uumama namummaa dhaaleera. Uumama isa kan akkuma keenya qabaachuu isaa beekuun isa bu’uura dha, kanaafuu cubbuutti qoramuu ni danda’a ta’us inni qorumsoota hundaa irra ooleera. Yesus uumama isuma kan akka keenyaan wal fakkaatu waan qabaacha tureefidha luqqisichi kan xiyyeeffanno itti kenneef. Qorumsi inni xumuraa akka irra ooluuf kan qorame du’a isaa fannoo irratti ture. Kana irra oolun isaa immoo guutummaa guutuutti cubbuu diigeera. Sababni luqqisichi Yesus du’ee diyaabiloosiin diigeera jedhee nutti dubbatuufis kanaafi dha, akkasumas kan E.Yohannis 1ffaa 3:8 “hojiilee diyaabiloos barbadeessuuf’ argameera jedhus kanumaafi dha. Yesus guutummaa guutuutti ofii isaatiif cubbuu diigeera sababni isaas yericha du’etti uumama cubbuutti qoramu danda’u diigeera waan ta’eefi dha. Amma garuu qoramu hin danda’u.

“…..inni(Yesus) amma garuu dhuma barichaatti, yeroo hundumaaf akka ta’utti ofii aarsaa

dhiyeessuu isaatiif cubbuu balleessuudhaaf mul’ateera”(Ibroota 9:26).


Yesus du’ee diyaabiloosiin diigeera
Yesus cubbuu – irra ooleera - injifateera

Yesus jireenya qulqulluu jiraateera. “Cubbuutu irraa dhabame malee, angafa lubootaa isa karaa hundumaan akka keenya qorame qabna”(Ibroota 4:15). Yesus cubbuu ofii isaatiif diiguu isaatiin cubbuun keenya akka nuuf dhiifamu dandeessiseera.

Macaafni Qulqulluun maaliif jecha ‘Diyaabiloos’ jedhu fayyadamee?

Jechi Macaafa Qulqulluu keessatti ‘diyaabiloos’ jedhu cubbuu bakka bu’uun kan fayyadamame dha. Jechuunis fakkeenya bakka bu’umsaati – yommuu akka namaatti ilaallu waa’ee nama tokkoo bakka bu’uun dubbachu jechuu dha. Haa ta’u malee Macaafni Qulqulluun cubbuu dhiisee jecha ‘diyaabiloos’ jedhu maaliif fayyadamee? Akkasumas diyaabiloos dhiisee qaama humna guddaa isa qabu jedhee maaliif dubbata ree? Kanaafuu cubbuun kan humna guddaa qabuu fi sobaan guutame ta’uu hubannee guyyaa guyyaatti faallaa dhaabbannee loluu akka qabnu nuuf dhugoomsa. Qoramuu Yesus keessatti diyaabiloos qooqa fakkii dirree sammuu Yesus keessa isa ture maal akka fakkaatu ibsuuf kan fayyadamame dha.

Lolli inni hawwii isaa waliin gaggeessus cimina qabu hundaa fayyadamu barbaachiseera. Kanaafis ture cubbuutti qoramuun akka humna guddaatti – diyaabiloositti kan ibsame. Kunis guyyaa guyyaatti faallaa cubbuu dhaabbannee hammam loluu akka qabnu kan agarsiisuu fi cubbuu irra nu oolchuuf gocha Gooftaan Yesus nuuf hojjete sana akka dinqisiiffannu nu dandeessisa.

Humna hundaa Isa qabu Uuma tokkicha

Waaqayyo humna hundaa Isa qabuu fi wantootaa hundaa uumeera. Hawwaa kana keessatti kan adda ta’e hojjechu kan danda’u qaamni faallaa Isa dhaabachu danda’u tokko illee hin jiru. Qaama akkasi ta’e Waaqayyo hin uumne. Namoonni umurii isaani keessatti humni guddaa ta’e kan Waaqayyoon faallessu jira jedhani kan yaadani dha. Pershaanonni humni guddaan lama, inni jalqabaa uumaa ifaa fi gaarummaa akkasumas inni lammataa immoo uumaa dukkanaa fi badii jiraachu yaadaan amanaa turan. Amantaa dogoggora ta’e akkasiif deebii kennuuf Waaqayyo ergaa armaan gadii ergeera.

“Waaqayyo ana duwwaa dha, ana malees Waaqayyo kan biraas hin jiru; yoo ati ana beekuu dhaa baatte iyyuu ani immoo si hidhachiisee sin jabeessa. Ani ifa, dukkanas nan uuma; nagaa nan buusa, gooliis nan kaasa; ani Waaqayyo kana hundumaa nan hojjedha.”

Hawwaa kana keessatti Uumaan guddichi qofatu humna guddaa qaba. Akkasumas wantoota hundaa to’ata. Kan Waaqayyoon mormus cubbuu sammuu dhiirotaa fi dubartootaa keessaa isa maddu qofa dha. Qaamni humna badii hundaa dalaguuf aango qabu isa namoonni tokko tokko diyaabiloos, tokko tokko immoo seexana jedhanii kan waaman hin jiru.

Yaanni qaamni badii – diyaabiloos ykn seexanni kun kan dhufee turtii jaarraalee keessa yommuu ta’u barsiisa caaffata qulqullaa’aa isa bara baraan jiraataan Waaqayyo qofa jedhu waliin kan wal hin simne dha (Ximootewos 1ffaa 6:16). Waaqayyo qaama kaayyoo isaa guddicha dura dhaabatee kan mormu danda’uuf jireenya bara baraa hin kennine. Amantiin dogoggoraa tokko tokko ergamaan cubbamee gara diyaabiloos ykn seexanatti jijjirameera jedhu. Haa ta’u malee ergamoonni cubbamuus ykn du’uus hin danda’an (barnoota 28) akkasumas diyaabiloos du’a Yesusiin booda diigameera.

Cubbuutti fakkeeffamu

Bofni bineensa ture (S.Uumamaa 3:1,14). Waaqayyo akkuma harree Bala’aam dubbachiise(S.Lakkoofsaa 22:28) sana bofichas dubbachiiseera. Waaqayyo boficha Addaamii fi Hewaaniin qoruuf itti fayyadameera

– isaani qorumsicha kufaniiru. Bofichis isaan akka firii nyaatan hin taasisne – qorumsicha qofa dhiyeesseeraaf. Addaami fi Hewaanis ofumaan murteeffataniiru.

Kanaa boodas akkuma diyaabiloos cubbuutti fakkeeffame ykn bakka buufame bofichi gara cubbuutti fakkeeffameera. Barnoota 29 keessatti ‘seexana’ jechuun ‘mormaa ykn ittisaa’ jechuu dha jedhameera. Ta’us garuu akka fakkiittis fayyadamameera – wanta hundaa cubbuus dabalatee kan Waaqayyoon faallessus jedhameera. Kunis qoramuu Yesus keessatti , hawwiin Yesus fedhii Waaqayyoo waan faallessuuf ‘seexanni’ (akka diyaabiloositti) kan fayyadamameef sababa dha. Mul’anni Yohannis fakkeenyaan kan guutame dha. Haaluma kanaan bofni, seexannii fi diyaabiloos walumatti M.Yohannis 12: 9 keessatti yeroo xumuraatiif cubbuu lafa irraa balleessuuf fakkeenyaan dubbatameera.

Ofii of gargaaru sababa hin dandeenyeef maal gochuu qabnaa?

Cubbuun Waaqayyo duratti fudhatama akka hin qabne hubachuun baay’ee barbaachisa dha. Maddi isaa sammuu keenya waan ta’eef rakkinicha nu irraa ka’a. Cubbuu keenyaaf kan itti gaafatmu nuyi mataa keenya malee qaama birootti qabachuun hin danda’amu. Kana hubannee yoo amannee fudhanne cubbuu keenyaaf, araara fi fayyina Waaqayyoo barbaacha eegalu ni dandeenya. Itti fufuunis Waaqayyotti deebi’uuf akkasumas qalbii jijjiirrachu (cubbuu keenyaaf dhiifama dhugaa gaafachuu fi dhiifama barbaaduuf) of qopheessuun, karaa cuuphaa ka’umsa jireenya haaraa eegalu qabna. Cubbuun keenya, guutummaa guutuutti kan nuuf dhiifamu danda’u, karaa qalbii jijjiirrachuu fi cuuphaan qofa dha. Kunis barnoota itti aanu keessatti ibsameera.

Cuunfaatti

1. Cubbuun kan dhufu sammuu keenya irraati. Cubbuutti kan qoramnu hawwii uumamaan qabnu irraati.

2. Diyaabiloos jechuun ‘sobaa’ ykn sobaan yakkaa jechuu dha. Macaafa Qulqulluu keessatti fakkii cubbuuti ykn cubbuutti fakkeeffameera. Qaamni seera uumamaan utuu hin daanga’iin badii dalagu tokko illee hin jiru.

3. Yesus ofii isaatiin cubbuu irra ooleera – diyaabiloosiin du’a isaatiin diigeera.

4. Cubbuun keenya kan nuuf dhiifamuu danda’u yoo qalbii jijjiirrannee cuuphamne dha.

Luqqisiin yaadatamu qabu:

“Garuu tokkoon tokkoon namaa kajeellaa ofii isaatii isa hamaadhaan harkifamee yommuu qabamu ni qorama. Kajeellaan hamaan erga iddoo ga’ee cubbuu ni dhala; cubbuunis erga raawwatame du’a ni dhala” (Yaaqoob 1:14,15).

Kutaan dubbisamu qabu:

M.Faarfannaa 14:2,3, Yaaqoob 1:12-27, Roomee 6, Roomee 7:14-25, Galaatiyaa 5:16-24.


Christadelphian Bible Mission 6 of 6
Lesson 30 – The devil and sin

28/02/2023

CBM40 OROMO

Mata dureewwan barnoota sagantaa kanaa

1. Haala hordoffii barnoota Macaafa Qulqulluu
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-01_oromo.pdf
2. Kristoositti Oobbolleewwan eenyu isaan?
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-02_oromo.pdf
3. Macaafni Qulqulluu gaggeessaa keenya!
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-03_oromo.pdf
4. Misiraachoo,
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-04_oromo.pdf
Waraqaa gaaffii 1ffaa

5. Waaqayyoo fi uumama
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-05_oromo.pdf
6. Addunyaa kana waaqayyoo toluma jaallate
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-06_oromo.pdf
7. Deebi’ee dhufuu Yesus
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-07_oromo.pdf
8. Mul’istoota deebi’ee dhufuu Yesus,
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-08_oromo.pdf
Waraqaa gaaffii 2ffaa

9. Mootummaan kee haa dhufu!
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-09_oromo.pdf
10. Ilaacha seenaa Waqayyoof qabu
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-10_oromo.pdf
11. Bulchinsi mootummaa Waaqayyoo biyyaa lafaa irraatti nageenyaa fida,
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-11_oromo.pdf
Waraqaa Gaaffii 3ffaa

12. Abdii Waaqayyo Abrahaamiif kakate
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-12_oromo.pdf
13. Seenaa saba Israa’el – Boqonnaa 1
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-13_oromo.pdf
14. Seena saba Israa’el – Boqonnaa 2
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-14_oromo.pdf
15. Kakuu Waqayooo Daawitiif Kakate,
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-15_oromo.pdf
Waraqaa gaaffii 4ffaa

16. Abbaa fi Ilma
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-16_oromo.pdf
17. Jiraachuu Yesus
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-17_oromo.pdf
18. Du’uu Yesus
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-18_oromo.pdf
19. Du’aa ka’uu fi ol fudhatamuu Yesus Kristos
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-19_oromo.pdf
Waraqaa gaaffii 5ffaa

20. Hafuura Qulqulluu Waaqayyo
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-20_oromo.pdf
21. Kennaa Hafuura Qulqulluu
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-21_oromo.pdf
22. Cubbuu fi bu’aa isaa – Boqonnaa 1
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-22_oromo.pdf
23. Cubuu fi bu’aa isaa – Boqonnaa 2
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-23_oromo.pdf
Waraqaa gaaffii 6ffaa

24. Eenyuun fayyamaa
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-24_oromo.pdf
25. Du’aa kaafamuu
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-25_oromo.pdf
26. Guyyaa firdii
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-26_oromo.pdf
27. Jireenya bara baraa
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-27_oromo.pdf
Waraqaa gaaffii 7ffaa

28. Ergamtoota
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-28_oromo.pdf
29. Seexanaa fi Hafuura Hamaa
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-29_oromo.pdf
30. Diyaabiloosii fi Cubbuu
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-30_oromo.pdf
31. Cuuphaa
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-31_oromo.pdf
Waraqaa Gaaffii 8ffaa

32. Gaa’ela Kiristiyaanaa
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-32_oromo.pdf
33. Rakkoolee Gaa’elaa Damdamachuu
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-33_oromo.pdf
34. Nannoo keenyaaf dirqama qabnu
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-34_oromo.pdf
35. Kadhannaa
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-35_oromo.pdf
Waraqaa Gaaffii 9ffaa

36. Kristos waliin, jireenya haaraa jiraachuu
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-36_oromo.pdf
37. Sagantaa Dubbisa Macaafa Qulqulluu
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-37_oromo.pdf
38. Waaqeffanna, warreen Amantaan tokko
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-38_oromo.pdf
Waraqaa Gaaffii 10ffaa

39. Yaada wlaii gala bu’uura amantii macaafa qulqulluu
https://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-39_oromo.pdf
40. Sadarkaa itti aanuu
http://god-so-loved-the-world.org/oromo/cbm40-40_oromo.pdf
Waraqaa Gaaffi 11ffaa

02/02/2023

CBM40-39 Oromo

Barnoota Macaafa Qulqulluu Kristositti Obboleewwani
Barnoota 39 – Keessa Deebii Seerota Bu’uuraa Dhugaa Macaafa Qulqulluu

1. Macaafni Qulqulluun sagalee Waaqayyooti.
Macaafni Qulqulluu madda irraa waa’ee Waaqayyoo barachuu dandeenyu tokkichadha. Waa’ee Isaa kan beekus, barnoonni hundumaa ni dubbata, akkasumas, kan Inni nu irraa barbaadu. Barreessitootni kitaabilee 66 geggeessaa Waaqayyoon ture kan barreessan. Kanaafuu, abbaan dhugaa Macaafa Qulqulluuti. Yeroo hundaa dubbisuu qabna.

2. Wangeela ykn Misiraachoo
Kunis, misiraachoo mootummaa Waaqayyoo isa lafa kana irratti hundeeffamuuf jiru, akkasumas karaa waa’ee dhiifamuu cubbuu karaa Yesus dhufe. Ergaan kunis, kakuulee moofaa fi haaraa keessatti kan argamuudha.

3. Waaqayyo uumaa addunyaa kanaati.
Wantootni samii fi lafa kana irra jiran hunduu, Waaqayyo dhugaa Isa jiraataa turee fi bara baraan jiraatu tokkicha qofaan uumame. Innis, qulqulluu, qajeelaa fi Isa beekaa hundaati.

4. Yesus gara biyya lafaa kanaatti deebi’ee in dhufa.
Jireenyi Yesus waggoota 2,000 dura gaafa dhalatee kaasee eegale. Innis cubbuuf jedhee aarsaa of godhee dabarsee of kenneera. Sababni isaas, cubbuu hin hojjenne waan ta’eef , Waaqayyo du’aa isa kaaseeera. Yeroo ammaattis, Abbaa isaa
waliin jannata jira. Biyya lafaa kana irratti mootii ta’ee bulchuuf, deebi’ee achii ni dhufa.

5. Deebi’ee dhufuun Yesus baay’ee dhiyaateera.
Raajiin macaafa Qulqulluu, galma ga’eera. Akkasumas, dhufaatiin Yesus baay’ee dhiyaachuu isaa mallattooleen agarsiisaa jiran baay’eedha. Sabni Israa’el lafa isaaniitti deebi’uun biyya Israa’el jedhamtu hundeeffachuu isaanii, kufatii hamilee namoonni Waaqayyootti amanachuu dhiisuun, deemuu fi biyya lafaatti rakkinni baay’achuu isaa ijaan argaa jirruudha.

6. Mootummaan Waaqayyoo biyya lafaa kana irratti hundeeffamuuf jira.
Mootummaan Israa’el bara kakuu moofaa biyya lafaa kana irra ture. Yericha Yesus deebi’ee dhufus, ni hundeeffama. Hanga diinonni Waaqayyoo badanitti mootii ta’ee ni moo’a. Itti fufuunis, addunyaan kun ni qulqulloofti, akkasumas Yesus mootummaa Waaqayyoo

7. Waaqayyo Abrahaamiif kakateera.
Abrahaam (abbaa saba Israa’el) Waaqayyoon araarfateera. Akkasumas, biyya Israa’el jedhamtu bara baraan qabeenya isaa ta’uuf akka jirtuu fi akkasumas sabni isaa saba guddaa akka ta’u kakateeraaf. Akkasumas sanyiin (Yesus Kristos) dhiifamuu cubbuuf eebba fiduuf kakateera. Cuuphamuun kakuu kana hirmaachuu dandeenya.

8. Sabni Israa’el saba Waaqayyooti.
Sabni Israa’el, saba addaa Waaqayyoo isaan jiraachuu fi humna Isaaf dhugaa ba’anidha. Sababni isaas, Waaqayyoof abboomamuu dhiisuu isaaniitiif, biyyoota adda addaa addunyaa kanaa irra adda facaa’aniiru. Waaqayyos raawwii kakuu Isaatiif, gara biyya Israa’eliitti isaan deddeebisaa jira.

9. Yerusaalem teessuma handhuura biyya lafaa ta’uuf jirti.
Israa’el teessuma mootummaa Waaqayyoo haa taatu
malee, guutuu addunyaa of keessatti haammata. Magaalli
Yerusaalem immoo, magaalaa guddoo addunyaa kanaa ni
taati. Sabni Israa’el isaan Yesusiin akka Masii isaanii ta’e
amananii fudhatan, yericha Yesus deebi’ee dhufu
mootummaa Isaa keessatti , du’aalessaa fi geggeessitoota
saba biroo ta’anii ni jiraatu. Du’aalessoonni saba biroo
waaqeffannaa fi daandii Waaqayyoo barachuuf gara
Yerusaalem in imalu.

10. Daawitiif Waaqayyo kakateera.
Sanyiin mooticha Daawit teessuma isaa irratti bara baraan
akka moo’u kakatameera. Raajiin kunis, isa yericha Yesus
deebi’ee dhufee mootummaa Isaa hundeessee,
Yerusaalemiin geggeessu sana ilaallata.

11. Yesus ilma Waaqayyooti.
Yesus dhaloota Isaa dura hin turre. Innis ilma Waaqayyoo
jedhama. Sababni isaas, Hafuura Qulqulluun haadha Isaa
Maariyaam irra bu’ee ulfoofteen ture kan dhalate. Hojiin
namaa keessa hin jiru Waaqayyoo yeroo hundaa Gooftaa
yesusiin kan caale, gara fuula duraattis isaa ol-ta’ee ni
jiraata.

12. Yesus jireenya cubbuu malee jiraateera.
Du’uu Isaaatiin dura, Yesus akkuma keenya uumama
namummaa qaba ture. Haa ta’u malee, sababa ilma
Waaqayyoo tureef, nama hundaa ol ture. Yesus , qorumsa
hundaa moo’uun jireenya sirrii, qulqulluu fedhii abbaa Isaa
guutee jiraachaa ture. Amala Waaqayyoo fi fakkeenya isa
hordofuu qabnu nutti agarsiiseera.

13. Yesus fannoo irratti nuuf jedhee du’eera.
Yesus Kristos kaayyoo ijoo Waaqayyooti. Innis sanyii
dhaloota Addaam akkuma keenya du’aalessa ture. Utuu hin
cubbamin jiraatus, isaan cuuphamuun Isa waliin du’an
hundaa irraa cubbuu haquuf (dhiisuuf), fannoo irratti du’ee
aarsaa ta’eera.

14. Yesus awwaalaa kaafameera.
Yesus sababa hin cubbamneef, Waaqayyo du’aa kaasee
jireenya bara baraa kanneeraaf. Innis yeroo ammaatti qaama
isa kan akka Waaqayyoo kan qabuu fi ergamtootaa ol ta’ee
jiraachaa jira. Isaan Kristos waliinis, yericha Inni firdiif
deebi’ee dhufutti du’aa kaafamuun jireenya bara baraa
gonfachuuf jiru.

15. Hafuurri humna Waaqayyooti.
Hafuurri qulqulluun qaama of danda’aa osoo hin taane,
humna Waaqayyooti. Waaqayyo hafuura Isaatiin uumama
hundaa uume, uumama Isaa hundas, ni deggera, iddoo
hundaatti argama, hundas ni beeka.

16. Kennaaleen Hafuura Qulqulluu kaayyoo adda ba’eef kennamaa ture.
Yeroo duraa namoota yartuuf dandeettiin addaa kennamaa
tureera. Ergamtoonni lallaba irratti akka gargaaramaniif,
kennaa Hafuura Qulqulluu argataniiru. Kennaaleen Hafuura
Qulqulluu, erga Macaafni Qulqulluu barraa’ee xumuramee fi
waldaaleen jalqabaa hundeeffamanii booda dhaabateera.
Eenyullee kennaalee Hafuura Qulqulluu yeroo hammaatti
qabaachuu hin danda’u.

17. Bu’aan cubbuu du’adha.
Addaam biyyoo irraa hojjetameeera. Duuti adabbii cubbuu
waan ta’eefis, Addaamis biyyootti ni deebi’a. Hundinuu
(Yesus malee) sababa cubbameef, ni du’a. Du’a booda
kutaan qaama keenyaa kan jiraachuu itti fufu hin jiru.
Kanaan ala namootni osoo Wangeela beekanii, yoo yaada
dabalataan itti kennan ni adabamu.

18. Si’ool Macaafa Qulqulluu keeesstti yeroo baay’ee
awwaala bakka bu’a.
Si’ol (ykn ) awwaala bakka bu’a.
naannoo Yerusaalemitti dhiyoo taatee, bakka balfi itti
gubachaa turedha. Akkasumas, mallattoo gubannaa warra
jal’ootaaati. Gatiin cubbuu du’a waan ta’eef, dhibeen du’a
booda bara baraan jiru hin jiru.

19. Kennaan Waaqayyoo jireenya bara baraati.
Nuyi of oolchuu hin dandeenyu. Garuu, araara Waaqayyoon
yoo amantii qabaannee fi fedhii waaqayyoo raawwachuuf
baay’ee carraaqne, kennaa jireenya bara baraa qabaachuu ni
dandeenya.

20. Du’aa ka’uun fuula dura jira.
Yericha Gooftaan Yeus deebi’ee gara biyya lafaa dhufutti
carraa sagalee fayyina wangeelaa dhagaa’anii du’an, isaan
amantii qabanii fi hin qabnes, awwaalaa kaasuuf jira.

21. Guyyaan firdii dhufuuf jira.
Namootni sagalee Wangeelaa dhagaa’anii hubatan, guyyicha
Gooftaa Yesus Kristos gara biyya lafaatti deebi’ee dhufu,
firdii qajeelaa argachuuf fuula Isaa dhaabachuuf jiru. Isaanis,
firdii du’a bara baraa ykn du’aalessa ta’anii akka jiraatan
argatu. Biyyoonni Kristos Yesusiin morman guyyicha
dhufaatii Isaatti adabamuuf jiru.

22. Jireenyi bara baraa amantoota dhugaaf.
Amantoonni jireenya bara baraa argatan, Gooftaa Yesus
gaditti lafa kana irratti Isa tajaajilaa, namoota du’aalessa
ta’an geggeessu. Qulqullootni kunis, namoota du’aalessa
ta’anii, waa’ee Waaqayyoo yeroo barsiisanittinageenyaa fi
gammachuu guutuu qaban qooduun, biyya lafaa kana iddoo
gaarii ni taasisu; Waaqayyo namoota waliin akka turuufis, ni
qopheessu.

23. Ergamoonni ergaa geessuuf Waaqayyoof isaan
ergamaniidha.
Waaqayyo ergamtoota kan uume, bara baraan akka Isa
tajaajilaniifidha. Isaanis, hin cubbaman, hin du’an,
akkasumas gaa’ela hin geggeessan,yeroo hundaa fedha
Waaqayyoo kan raawwatanii fi akkasumas, amantoota
dhugaa (qulqulloota) ni tiksu.

24. Hafuura hamaa, hafuura xuraawaa.
Hafuurri hamaa, jecha waaqa sobaa ykn waaqa tolfamaa
ibsuuf fayyadamameedha. Namoonni rakkina amalaa
yommuu calaqqisiisan, hafuura hamaatu qabate jedhamaa
ture. Yeroo ammaatti immoo fayya dhabeessummaan
akkasii,dawaatiin furamaa jira. Humni hafuura badii
rakkoolee addunyaatti fidu hin iru.

25. Nuyi hunduu qalbii jijjiirrachuu qabna.
Nuyi baay’ee cubbamoo ta’uu keenya ibsachuun yaada fi
gocha keenya dogoggoraa ta’e hundaaf, garaa keenya irraa
dhiifama gaafachuu qabna. Qalbii jijjiirrachuun laphee
guutuun jijiiramuu of keessatti kan haammateedha.

26. Cuuphaa Bishaan Ga’eessotaa.
Barsiisa Macaafa Qulqulluu erga cubbuu keenyaaf qalbii
jijjiirrannee, akka cuuphamuu qabnu amanuun bu’uuradha.
Cuuphaan bishaan keessa guutummaa guutuutti
awwaalamuudhaan geggeeffama. Kunis, mallattoo Kristosiin
du’anii, jireenyaaf kaafamuudha.

27. Kristaanonni lola keessa hin galan.
Hordoftoonni Kristos humna hin fayyadaman, ykn miseensa
waraanaa ,ykn humna poolisii biyyaa hin tajaajilan.
Hiriyootaa fi diinota isaanii jaallachuu qabu.

28. Gaa’ela Kristaanaa
Dhiirri tokko haadha manaa tokko qofa akka qabaatu, Waaqayyo eyyameera. Kristaanni cuuphame tokko, nama hin amanne tokko waliin gaa’ela raawwachuu hin qabu. Gaa’elaan alatti saal-quunnamtii geggeessuu fi gaa’ela diiguun, kristaanaaf hin eyyamamu. Gaa’illi mallattoo Kristosii fi waldaa dhugaati.

29. Dirqama biyya keenyaaf qabnu
Kristaanoonni seera Waaqayyoo hamma hin faallessinitti seera biyya hundaaf abboomamuu qabu. Sababa lammiilee mootummaa Waaqayyoo taa’aniif, yeroo fi humna isaanii siyaasa mootummaa addunyaa kanaaf kennuu hin dandaa’an. Tarii waan kaayyoo Waaqayyoo raawwachuuf filataman faallaa ta’uu waan dandaa’aniif.

30. Cubuu isaaniif Kristaanonni dhiifama gaafachuu ni danda’u. Kadhannaan carraa ittiin Waaqayyoon leellifachuu fi
galateeffachuudha. Jireenya keenya akka geggeessuuf kadhannaa Waaqayyoon kadhachuun dhiifama gaafachuu dandeenya. Yesus Gooftaan yeroo ammaatti Jannata keessa luba hordoftoota Isaa ta’ee, akkasumas, cubbuu isaaniif Waaqayyoon dhiifama gaafachaa jira. Bu’aa Kristositti amanuu keessaas tokkodha. Kanaafuu, luboota biro hin barbaachisu.

31. Hafuura hamaa, hafuura xuraawaa.
Hafuurri hamaa, jecha waaqa sobaa ykn waaqa tolfamaa ibsuuf fayyadamameedha. Namoonni rakkina amalaa yommuu calaqqisiisan, hafuura hamaatu qabate jedhamaa ture. Yeroo ammaatti immoo fayya dhabeessummaan akkasii,dawaatiin furamaa jira. Humni hafuura badii rakkoolee addunyaatti fidu hin iru.

32. Du’a Yesusiin tokkoomuu
Kristaanonni dhugaa du’a Yesusiin yaadachuuf, torbeetti si’a tokko wal-ga’u; sirna kana irratti aarsaa ta’ee Yesusiin isa nu yaadachiisu, irbaata Qulqulluu waliin qooddatu.

33. Tokkummaa
Tokkummaan Waaqayyoo fi Gooftaa Yesus waliin qooddachuu kan danda’an, isaan bu’uuraalee dhugaa Macaafa Qulqulluu Yesusii fi duuka buutota jaarraa 1ffaa keessa baratan, isaan amananii hojiirra oolchuuf carraaqan qofadha. Kristoositti obboleewwan addunyaa kana keessaa biyyoota baay’eetti kan argaman tokkummaa kanatti
dabalamaniiru.

34. Jireenya Kristaanaa
Kristaanonni cuuphaman jireenya isaanii keessatti fakkeenyummaa Gooftaa Yesus hordofuu qabu. Hojii isaanii hundaa keessaatti kabajaa fi galata Waaqayyoof kennuu qabu.

35. Waamicha Wangeelaa
Waaqayyo biyyoota hundaa irraa Gooftaa Yesus akka hordofanii fi mootummaa Isaa dhufaa jiruuf, akka of qopheessaniif namoota waamaa jira. Deebii itti kennitaniittuuree?